Christmas in Tennessee

Jouluna pidin mun ensimmäisen palkallisen lomaviikon ja lähdin vaihtariperheen luo Tennesseehen. Onneksi lähdin, täällä Bostonissa joulu olisi ollut varmaan vieläkin surkeampi, nyt sentään olin rakkaiden ihmisten kanssa. En haluaisi valittaa vielä blogiinkin tästä aiheesta kun kaikki muut somet on jo ollut itkuvalitusta täynnä, mutta valitanpa nyt silti.

Joulu on minulle aina ollut se lempi pyhä ja tykkään perinteisestä joulusta perheen kesken. Mulle on tärkeää saada valita kuusi ja koristella se, paketoida lahjoja, kuunnella joululauluja ja syödä perheen kanssa jouluruokaa monta iltaa putkeen. Noh, amerikkalainen joulu olikin sitten vähän erilainen eikä iskenyt muhun ollenkaan.

Perjantaina, eli aaton aattona, mentiin perhetuttujen järjestämiin joulujuhliin. Erittäin kiusallinen ja draaman täyteinen tilaisuus monestakin eri syystä, joista en nyt blogiin viitsi enempää kertoa mutta sen verran voin sanoa, että joulumieli oli niistä kekkereistä kaukana.
Aattona pyörittiin vielä ostoskeskuksessa ja siivoiltiin edellisen illan katastrofin jälkiä, eikä oikeastaan muuten tehty mitään erikoista. Sen toki tiesinkin jo etukäteen, että täällä se varsinainen juhliminen on joulupäivänä jouluaaton sijaan, mutta silti tuntui todella oudolta olla ostarilla jouluaattona, kun normaalisti on tottunut olemaan kotona.
Jouluaamuna sitten herättiin ennen sian pieremää avaamaan joululahjat, hetken aikaa ihmeteltiin kaikkia paketteja ja sitten äkkiä lärvit kuntoon ja kirkkoon. Kirkon jälkeen tultiin kotiin ja syötiin "jouluateria" joka ei oikeastaan millään tavalla eronnut perus etelän mätöistä. Tai no, oli meillä  hienommat lautaset.

Onneksi Tennesseehen on joka kerta yhtä kiva mennä ja kaikkien niiden tärkeiden ihmisten kanssa on ihana viettää aikaa. Oli meillä ihan hauskaakin, katseltiin kymmenet joululeffat ja nauraa räkätettiin itsemme kipeiksi.
Tänä vuonna vaan tuntui vähän siltä, että olisin hypännyt joulun yli kokonaan. Joulumieltä ei ollut ollenkaan, enkä kyllä toista joulua halua viettää poissa Suomesta! Kokemus silti tämäkin.

My first NHL game

Kirjoittelen nyt pari postausta vähän jäljessä, sillä en jouluna jaksanut blogia päivittää enkä edes raahannut Tennesseehen läppäriä mukaan! Joulut on jo juhlittu ja siitä teen vielä erikseen postausta. Nyt olen palannut Bostoniin, kärsinyt 24h oksennustaudin ja uudeksi vuodeksi matkaan New Yorkiin, huh!

Palataan ajassa kuitenkin hetkeksi taaksepäin, sillä pari viikkoa sitten käytiin mun suomalaisen au pair kaverin kanssa katsomassa täällä TD Gardenilla Boston Bruins vs Anaheim Ducks peli. Liput maksoivat about 60 dollaria jos en nyt ihan väärin muista ja paikat eivät olleet hintaluokittelun mukaan kovin kummoiset, vaikkakin meidän molempien mielestä oikein hyvät.

En ainakaan muista että olisin koskaan Suomessa käynyt paikan päällä katsomassa lätkää, joten tämä oli hieno kokemus! Tunnelma oli hyvä ja bruins fanit mahtavia, vaikka ankat lopulta voittivatkin. Tuukka Rask ei valitettavasti pelannut tässä pelissä ollenkaan, senkin olisin halunnut nähdä, mutta muuten oli super hauska ilta.

kävin varta vasten ostamassa bruins paidan!

Prudential Skywalk

Oon ollut tässä kuluneen viikon sen verran kipeänä, etten oo blogia jaksanut päivittää vaikka asiaakin olisi :D Ihmettelinkin koska saan lapsilta kaikki mahdolliset päiväkodin taudit ja nythän tämä sitten iski…

No anyway, pari postausta sitten mainitsin tutustuneeni toiseen suomalaiseen au pairiin tällä alueella. Mun hostäiti opettaa koulussa, jossa on pari suomalaista tai puoliksi suomalaista perhettä ja heidän kautta sain sitten erään toisenkin suomalaisen au pairin yhteystiedot! Meillä on vähän enemmän välimatkaa mutta keskustaan suunnilleen sama matka. Ollaan hänen kanssa nyt muutama kerta nähty ja käytiin yks viikonloppu kiertelemässä taas Bostonin keskustassa. Siellä on Prudential Skywalk niminen näköalatorni johon mun ehdotuksesta mentiin, sillä haluan kokeilla kaikki Bostonin turistijutut läpi!

Ylös asti päästiin ja eihän tota oikeen Nycin Top of The Rockiin voinut verrata, mutta kivat näkymät kuitenkin ja hyvin näkyi aikalailla koko Bostonin alue.

Käytiin myös katsastamassa Boston Public Library joka on sisältä aika hulppea. Tuli ihan joku tylypahka mieleen kaikista lukusaleista ja muista mitä siellä oli! Pitää joskus mennä ottamaan sieltä parempia kuvia - nyt en tajunnut ottaa kuin muutaman puhelimella. 

Käveltiin sitten downtowniin päin ja Boston Common puistoon katsastamaan jouluvalot. Täällä on keskustassa päin välimatkat yllättävän lyhyitä ja vaikka 4 metropysäkin välin kävelee aika nopeaan. Ja taas tuli hämmästeltyä Bostonin arkkitehtuuria… Vanhat kauniit rakennukset joiden keskellä pönöttää yksinäinen pilvenpiirtäjä :D

Thanksgiving

Mistä asioista minä olen kiitollinen?

Olen kiitollinen Suomen perheestä. Minulla on maailman paras äiti.
Olen kiitollinen Tennesseen perheestä, sillä he ovat ottaneet minut osaksi omaa perhettään ja edelleen kolmen vuoden jälkeen kohtelevat minua kuin perheenjäsentä, jolla on aina paikka tulla "toiseen kotiin."
Olen kiitollinen ystävistä. En ole ikinä välittänyt suuresta kaveripiiristä, vaan ennemmin muutamasta läheisestä ystävästä.
Olen kiitollinen siitä, että olen saanut nähdä ja kokea paljon tähän ikään mennessä ja asua ulkomailla.
Olen kiitollinen siitä, että olen syntynyt Suomeen. Vaikka on asioita joiden toivoisi muuttuvan, on Suomi silti hyvä paikka elää verrattuna moneen muuhun maahan.

Meidän kiitospäivä sujui aika rauhallisissa merkeissä. Tänne tuli hostäidin sisko perheineen sekä isovanhemmat ja päivään kuului lähinnä syömistä, nukkumista ja leffoja. Ruokana oli erilaisia laatikoita, karpalokastiketta, perunamuusia, papuja, maissia, kalkkunatäytettä joka on oikeastaan leivänmuruja ja voita ja tietenkin itse kalkkuna, jonka minä kävin omin pikku kätösin metsästämässä meidän läheiseltä luomufarmilta. Jälkiruuaksi oli erilaisia piirakoita.
Ennen ateriaa käytiin kierros pöydän ympäri ja jokainen sai kertoa mistä on kiitollinen. Sen jälkeen jokainen vetäisi itsensä sellaiseen ähkyyn, että loppu päivä kuluikin sohvilla maatessa ja leffoja katsellessa. Itse nukuin muka lyhyet päikkärit ja heräsin sitten kahdeksalta muun perheen kanssa katsomaan leffaa. Siinäpä se sitten olikin.

Tässä on kalkkuna. Muita kuvia en edes tajunnut ottaa

100 days

Keskiviikkona tuli täyteen 100 päivää täällä. Aika on mennyt tosi nopeasti! Yhtäkkiä aina huomaa, että nyt onkin taas perjantai ja viikot vaan vierii eteenpäin. Tähän mennessä kaikki on sujunut hyvin ja oon sopeutunut Bostoniin nopeammin kuin kuvittelin. Arki rullaa sujuvasti ja nuorempi lapsi sanoi mulle viime viikolla ensimmäistä kertaa I love you, mitä pidän henkilökohtaisena saavutuksena!
Nyt lähiaikoina on tiedossa kaikkea kivaa, mm. thanksgiving, joululoma Tennesseessä ja uusi vuosi kuluu mitä todennäköisimmin New Yorkissa. Pian huomaankin, että on jo tammikuu...

Kävin viime viikonloppuna kiertelemässä Bostonin keskustassa paikoissa, joissa en ollut vielä käynyt. Shoppailin Primarkissa, löysin Bostonin baletin ja oopperatalon, sekä pyörähdin Chinatownissa. Tykkään kyllä Bostonin keskustasta joka kerta siellä käydessä aina enemmän ja enemmän. Todella historiallinen kaupunki ja paljon nähtävää, joten suosittelen ehdottomasti jokaiselle jos joskus tulee mahdollisuus matkustaa tänne päin maailmaa. Arkkitehtuuri on myös aika jännää, kun on sekaisin uutta ja vanhaa rakennusta.

Halloween

Viime maanantaina täällä juhlittiin halloweenia. Kaupat on ollut jo syyskuusta lähtien täynnä kaikkea halloween krääsää ja juhlaan on valmistauduttu jo kesästä lähtien, jolloin mun hostlapset alkoi miettimään asujaan. Nuorempi sitten halusi olla koira ja vanhempi American girl doll -nukke. Noita ei taida Suomessa ollakaan, mutta täällä tosi iso juttu ja monet aikuisetkin keräilee niitä. Itse en halunnut laittaa rahoja mihinkään asuun, joten päädyin väsäämään viiden minuutin kasvomaalit. Nuorempi hostlapsi sai valita mikä eläin olisin ja hän sitten valitsi kissan.

Mentiin näiden tuttavaperheen luokse halloweenjuhliin, jossa oli aikuisten ja lasten juhlat erikseen eri osissa taloa, joka lähinnä muistutti kartanoa :D Siellä sitten syötiin ja lapsilla oli erilaisia kilpailuja, ennen kuin päästiin illan varsinaiseen kohokohtaan, eli trick or treat -kierrokselle.

Perheitä tuolla juhlissa oli varmaankin 30 ja sinne naapurustoon tuli perheitä myös muualta kaupunkia, koska kyseessä oli vähän kuin "halloweenkatu", jossa talojen koristeluihin on panostettu todella paljon. Kaduilla oli myös bändejä soittamassa ja jotkut olivat heijastaneet kauhu disneyleffoja talojen seinille. Aluksi kaikilla oli super hauskaa, mutta mitä pidemmälle ilta eteni, sitä enemmän karkkia lapset saivat ja sitä enemmän tilanne lähti karkaamaan käsistä :D Yhdellä jos toisella oli siellä lapset hukassa, eikä pimeässä ihmistulvassa meinannut nähdä yhtään mitään. Keksin sitten heijastaa meidän lapset sellaisilla valotikuilla, jotta pysyttiin kaikki samassa porukassa. Loppuillasta oltiin kaikki ihan jäässä ja lähdettiin kotiin hyvin suuren karkkisaaliin kanssa.
Kuvasaldo on aika köyhää, koska tuolla oli pilkkopimeää ja yritin pysyä lasten perässä suurimman osan ajasta. Nyt on ensimmäinen halloween koettu, ja olihan se hauska juhla :D

Viikonlopun olin Tennesseessä vaihtoperheen luona. Matkat täältä kesti n. 5 tuntia lentokentillä odottelut mukaan lukien, joten aika helppo homma verrattuna Suomesta matkustamiseen. Seuraavaksi suuntaan sinne jouluna, jolloin pidän ensimmäisen palkallisen lomaviikkoni.
Tällä hetkellä katsellaan hostäidin kanssa vaaleja ja jännitetään tuloksia...