My thoughts on the last few days

Taas on viikot vierineet vauhdilla eteenpäin, enkä ole muistanut postailla. En meinaa löytää aikaa blogille mistään, nytkin pitäisi olla nukkumassa mutta tässä vaan istun koneella.

Viime päivien tapahtumista sen verran, että pääsiäisenä mulla oli pitkä kolmen päivän vapaa ja mun hostperhe lähti juhlimaan pääsiäistä sukulaisten luo Vermonttiin. Itse jäin tänne Bostoniin ja Vilma (toinen suomalainen au pair) tuli mun seuraksi New Yorkista. Mulla nyt sattuu olemaan vapaa-aikaa huomattavasti vähemmän kun au paireilla yleensä, joten tuo kolme päivää vapaata putkeen tuntui jo lottovoitolta.
Kierrettiin Vilman kanssa viikonloppuna perus Bostonin nähtävyyksiä ja nautittiin super lämpimästä säästä. Lämpöä oli lähemmäs 30 astetta, joten sai ensimmäistä kertaa tänä vuonna heittää hellemekot päälle. Syötiin kahtena päivänä peräkkäin cheese cake factoryssa ja pohdittiin suomi-ikävää.

Harvardin porteilla Harvard -paita päällä

Quincy market

löydettiin Bostonistakin muutamat kirsikkapuut

Mulla ja Vilmalla on aika samanlaiset ajatukset tästä au pairiudesta, joten oli ihanan terapeuttista viettää viikonloppu hänen kanssa! Täällä tapaa paljon au paireja, jotka tulevat pienistä kaupungeista ja iso suuri Amerikka saa sitten pään ihan sekaisin ja tätä koko hommaa aletaan romantisoida. Yhtäkkiä Amerikka on niin ihana paikka ja tänne haluaa jäädä tavalla tai toisella. En jotenkin jaksa näiden tapausten kanssa jauhaa en sitten yhtään, koska itse näen asiat aika kylmän realistisesti. Pidän tätä maata erittäin mielenkiintoisena ja monipuolisena. Täältä löytyy paljon hienoa nähtävää, mutta kyllä täällä vaan on niiiiin moni asia pielessä. Vaikka pidän täällä matkustelusta, niin en ikinä yrittäisi muuttaa tänne pysyvästi. Syitä tähän löytyy monia, mutta ei niistä sen enempää.

Viime viikonloppuna oli meidän nuorimmaisen 4v synttärijuhlat. Jenkeissä on tapana varsinkin lasten synttäreillä keksiä juhlille teema ja näissä kekkereissä se oli E:n valinnan mukaan Minni-hiiri. Tehtiin siis teemaan sopivia ruokia ja koristeita, sekä vuokrattiin pomppulinna. Sää oli todella hyvä ja juhlat onnistuivat muutenkin kivasti, ainakin synttärisankari oli erittäin tyytyväinen koko päivään ja sehän on tärkeintä.

Viikon päästä olisi Suomessa vappu ja mulla omat 21v synttärit. Päivä sattuu osumaan maanantaille, eli mulla on aamulla pari tuntia töitä ja iltapäivällä luentoja Harvardissa. Synttäreitä en pääse juhlimaan kun vasta toukokuun puolessa välissä.
Tässä juuri mietin miten "tylsät" synttärit tulee olemaan. Vappuna kun ei ole ikinä tarvinnut mennä kouluun, joten synttärit on aina ollut spesiaali päivä ja aina on saanut juhlia ihan oikeana päivänä. Tai no, kyllä silloin 18v synttäreinä olin koulussa Tennesseessä kun eihän täällä vappua vietetä. Se ei kuitenkaan ollut mitenkään tavallinen koulupäivä, sillä mun synttäreitä juhlittiin lähes jokaisella oppitunnilla ja päivä oli muutenkin todella mieleenpainuva ja kaikinpuolin onnistunut. Ei ihan ideaali tilanne, mutta näillä mennään.

Näistä postauksista saattaa tulla sellainen kuva, että olen täällä ihan surkeana ja surullisena enkä nauti olostani yhtään. Ei kuitenkaan ole ihan niin. Täällä on ollut suurimmaksi osaksi ihan kivaa, muutamia aivan huippuhetkiä ja sitten niitä kuopan pohjia. Sen haluan sanoa, etten missään nimessä kadu tänne lähtemistä. Olen matkustanut ja nähnyt paljon kaikkea uutta ja tulen vielä loppu vuoden aikana näkemään lisää, paljon on tullut koettua ja olen tutustunut uusiin ihaniin ihmisiin. Sain sen, mitä tulin tältä reissulta hakemaan, mutta mulle yksinkertaisesti vaan riittää nyt.
Au pairin työ on vaikeaa. Toisten lasten kasvattaminen on vaikeaa. Toisten koko kämpän ylläpito on vaikeaa. En ole eläissäni tehnyt näin paljon ja näin rankkaa työtä. Vaikka ei tämä siinä mielessä rankkaa ole ettei mitään ruumiillista puurtamista olekaan, niin pitää ottaa huomioon, että olen 45 tuntia viikossa vastuussa kahdesta pienestä ihmisestä. Se on paljon lapsettomalle 20-vuotiaalle. Koko ajan on stressi päällä lasten hyvinvoinnista ja mietin, mitä voisin tehdä vielä paremmin. Se on näin lähes 9 kuukauden jälkeen osoittautunut erittäin uuvuttavaksi tilaksi.

Sinnittelen tämän 3 kuukautta mitä töitä on vielä jäljellä, mutta sen jälkeen lähden ilomielin reissaamaan kuukaudeksi ja sitten takaisin Suomeen. Suomessa aion nauttia lapsivapaasta elämästä vähintään seuraavat 15+ vuotta.

Hello April

Taas vierähti kuukausi, enkä ole blogia päivittänyt maaliskuussa ollenkaan. On oikeestaan koko ajan niin paljon tekemistä ja iltaisin on sitten niin väsynyt, ettei blogia edes jaksa ajatella. 8 kuukautta jenkeissä tulee viikon päästä täyteen ja tässä hetki sitten havahduin siihen, miten vähän aikaa on enää jäljellä; 4 kuukautta töitä, jonka jälkeen matkustuskuukausi. Tässä keväällä on aika paljon ohjelmaa niin töiden kuin vapaa-ajan suunnitelmienkin puolesta, joten uskoisin kevään menevän aika nopeasti. Eikä haittaa yhtään, olen edelleen ihan valmis tulemaan kotiin. Tai tavallaan vähän ristiriitaiset tunnelmat, koska täällä on vielä paljon kaikkea kivaa tulossa ja asioita, joita haluaisin vielä kokea mutta silti en jaksaisi odottaa syyskuuta ja Suomeen paluuta.

Maaliskuusta sen verran voisi kertoa, että aika meni jotenkin ihan super nopeasti. Täällä on ollut ihan outo sää, eikä oikeen vieläkään ole varmuutta siitä onko se kevät nyt alkanut vai ei. Välillä on tosi lämmintä ja seuraavana päivänä sataa räntää. Tuntuu että mun mielialat vaihtelee sään mukana :D

Käytiin jokunen viikko sitten toisen suomalaisen au pairin kanssa Ikeassa, joka täältä Bostonistakin löytyy. Oli jotenkin todella outoa kävellä pitkin Ikeaa, tuntui ihan siltä kuin olisikin Suomessa. Ikeasta matkaan tarttui ruokapuolelta näkkileipää, pullaa ja maraboun suklaata. Amerikkalainen suklaa on ihan järkyttävän pahaa, joten oli ihana saada kunnon suklaata ja näkkileipää tietysti myös.

Mulla oli myös maaliskuun lopussa extra lomaa sunnuntaista torstaihin, koska täällä oli spring break ja hostvanhemmat oli lasten kanssa reissussa, eikä mun tarvinnut olla töissä. Pakkasin siis laukun ja otin lennon Tennesseehen kakkoskotiin muutamaksi päiväksi. Käytiin hostsiskon kanssa katsomassa beauty and the beast, joka oli positiivinen yllätys! Muuten oli aika rentoa olemista vaan, lukuunottamatta pientä tornadoa jonka seurauksena jouduttiin siirtämään kaatosateessa 5 ihmisen voimin kaatunut puu keskeltä autotietä. Pientä draamaa piti siihenkin reissuun siis mahtua :D
Oli kyllä ihana saada muutaman päivän paussi tähän intensiiviseen arkeen ja sen jälkeen onkin ollut vähän paremmin energiaa. Seuraava loma on näillä näkymin vasta heinäkuussa, jolloin menen Tennesseen perheen kanssa Floridan Palm Beachille viikoksi.

Harvardissa on psykologian opinnot sujuneet oikein hyvin! Saatiin juuri välikokeita ja esseitä takaisin, joiden arvosanat oli kaikki oikein hyviä. Olen kyllä nauttinut Harvardissa opiskelusta todella paljon, vaikka se onkin ollut melko haastavaa ja välillä sitä on ollut vaikea yhdistää tähän työhön. Kokemuksena kuitenkin aivan ainutlaatuinen!